27.10.2017

Asiaa lihasvoimasta

Ikääntyvän ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kokonaisuus sisältää paljon erilaisia asioita, fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia. Toimintakyvyn fyysisistä ulottuvuuksista liikkuminen on ehkä tärkein osa ihmisen arkielämää. Jokainen meistä haluaa säilyttää myöhäiseen ikään asti sellaisen liikkumiskyvyn, että pärjää itsenäisesti kotona ja lähiympäristössä. On vaikea hoitaa omia asioitaan, jos ei pysty käymään kaupassa, pankissa jne. Sosiaaliseen elämään tai kulttuuririentoihin on hankala osallistua ilman, että pääsee kotoaan liikkeelle. Eikä digitalisointi tai etäpalvelut ratkaise kaikkia haasteita, jotka liittyvät ikäihmisen eristäytymiseen, yksinäisyyteen tai toimintakyvyn rajoittumiseen. 
Liikkumiseen tarvitaan lihasvoimaa. On tiedetty jo pitkään, että vielä iäkkäänäkin lihasvoima paranee, jos sitä harjoitetaan oikein. Ja sekin tiedetään, että korrelaatio lihasvoiman, liikkumiskyvyn ja toimintakyvyn välillä on vahva. Ei siis ihme, että lihasvoiman ympärille rakennettiin erityisesti kansalaisjärjestöille suunnattu kehittämisohjelma. RAY ja Stea ovat avustaneet valtakunnallista Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa vuodesta 2005 lähtien. Iäkkäiden terveysliikuntaohjelman päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkavia muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen. Terveysliikunta on osoitettu tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. Lue tarkemmin Voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteista ja toteutuksesta.

Mutta entäpä ne 60-65-75 -vuotiaat, joiden toimintakyky ei vielä ole merkittävästi heikentynyt ja joilla on runsaasti potentiaalia ja aikaa huolehtia omasta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan. Miten he löytäisivät tiensä kuntosaleille ja liikuntaryhmiin? Ja vaikka löytäisivätkin, miten sitoutuisivat alkuinnostuksen jälkeen jatkamaan säännöllistä ja tavoitteellista liikuntaharrastusta? Ja miten liikuntaharrastus tuottaisi aidosti hyödyllisiä tuloksia?
TYKSissä toimiva sisätautilääkäri ja urheilija Jan Sundell komentaa kaikki ikäihmiset kuntosalillePelkkä kauppakassien kanniskelu ja kotityöt eivät ole riittävää voimailua. Jopa puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta suomalaista kärsii lihaskadon esiasteesta. Lihasheikkous vaikuttaa kaikkeen toimintaan arjessa. Pahimmillaan ikäihminen ei jaksa nousta sängystä ylös. Lihaskuntotreenin pitää edetä progressiivisesti tietoon perustuen samalla tavalla, kun kaikkien muidenkin ihmisten lihaskuntoharjoittelun. Ja tässä onkin se juttu. Ikäihmisten voimatreeni ei voi olla Sundellin kuvaaman mukaisesti satujumppaa vaan treenatessa pitää tulla hiki ja väsymys.   

Ollakseen tehokasta ja tuloksellista, edellyttää kuntosalitreeni tietoa harjoittelun perusteista, treeniohjelman progressiivisuudesta ja harjoitteluun liittyvistä riskeistä. Kuntosalilla opastuksen laitteiden käyttöön saa kuntosaliohjaajilta, yksilöllisempää ohjausta antavat personal trainerit ja erityiskysymyksiin ohjeita antavat kuntosaliharjoitteluun perehtyneet personal trainer -fysioterapeutit. Internetistä löytyy runsaasti tutkimuksiin perustuvaa tietoa lihasvoiman harjoittamisesta. Lihastohtori Juha Hulmi kirjoittaa blogia, josta löytyy myös erinomainen Jan Sundellin kirjoittama artikkeli seniorien lihasvoimaharjoittelusta. Kannattaa lukea!  

Hopi hopi, nyt kaikki lukijat kuntosaleille treenaamaan lihasten voimaa, edistämään liikkumis- ja toimintakykyä sekä ennakoimaan iän mukanaan tuomia muutoksia fyysisessä suorituskyvyssä!

Oili Harri, kehittämispäällikkö
TtL (fysioterapia ja kuntoutus), fysioterapian opettaja
Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry