26.10.2015

Roboteistako ratkaisu vanhojen ihmisten hoitoon?

Silmiin osui uutinen, jossa rohkaistaan suhtautumaan positiivisesti robottien sopivuuteen myös esim. hoivasairaanhoidossa (http://yle.fi/uutiset/robotteja_pelataan_turhaan__suomi_on_jaanyt_kauas_kehityksen_karjesta/8373646). Muutamaa päivää aikaisemmin saimme lukea Helsingin Sanomista, että Attendo haluaa tuoda robotit hoivakoteihin mm. ohjaamaan liikuntaa (http://www.hs.fi/kotimaa/a1444276111966).

Kysymys kuuluukin, pelkäämmekö robotteja turhaan.

Teknisille aloille robotti varmasti sopii korvaamaan ihmisen työtä, mutta miten mahtaa olla vanhustenhuollossa. Wc-istuin, joka tekee alapesun on jo nykyisin yleinen muualla maailmassa erityisesti vammaisten ihmisten apuvälineenä ja muunkinlaisia sovelluksia on jo nähty. Mutta seuraava uutisessa oleva kommentti mietityttää: "On olemassa jo robotteja, jotka voivat nostaa ihmisen vaikkapa vessanpöntölle". En tiedä, onko kyse pelkäämisestä, mutta kommentti kertoo ainakin siitä, että ihmisen hoitaminen tai avustaminen nähdään lähinnä teknisenä suorituksena.

Mielestäni mikä tahansa arkielämän päivittäinen toimi tai liikkuminen voidaan valjastaa kuntoutusajatteluun ja jokaisessa tilanteessa voidaan ihmisen toimintakykyä harjoittaa. Itse asiassa, toimintakykyä pitäisikin harjoittaa siellä, missä toimintakykyä tarvitaan. Myös vessaan menemisestä ja sieltä pois tulemista. Eikö yhtenä tavoitteena ole, että ihminen itse on mahdollisimman aktiivisesti mukana toiminnassa juuri niillä voimavaroilla, jotka hänellä on? Miten robotti pystyy esim. arvioimaan ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä ja kulloisiakin voimavaroja ja mukautumaan niihin? Geriatrian uranuurtaja, professori Ilmari Ruikkakin jo aikanaan painotti, että älä auta vanhusta siinä, minkä hän pystyy itse tekemään.

Entäpä Lydia-robotti korvaamassa vanhojen  ihmisten liikuntatuokioita. Miten robotti kykenee korjaamaan virheelliset liikesuoritukset ja ohjaamaan yksilöllisesti. Miten huonosti kuulevaa tai heikosti ymmärtävää ihmistä ohjataan oikeisiin liikesuorituksiin? Miten robotti huomaa, kun joku harjoitus ei ota onnistuakseen tai mitä tapahtuu, kun joku alkaa voida huonosti? Miten varmistetaan, että Lydian ohjaama liikunta on oikeasti vaikuttavaa vai ohjaako robotti mitä ohjaa (miten se on ohjelmoitu ohjaamaan) ja ryhmäläiset tekevät mitä tekevät?

Riittävät ja toimivat liikkumisen ja päivittäisten toimien apuvälineet, ympäristön hallintalaitteet, älykäs toimintaympäristö ja esim. vuorovaikutuksen mahdollistava tietotekniikka tarvitaan tukemaan ikääntyvän, sairaan tai vammautuneen ihmisen rajoittunutta toimintakykyä ja laajentamaan elinpiiriä. Osaavien ammattihenkilöiden tarvetta ne eivät vähennä. Työn tekemisen käytännöt muuttuvat, ja teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia perinteisten työtehtävien rinnalle. Mutta hoito- ja kuntoutustyön ydin ei muutu: kyse on tuntevasta, ajattelevasta, toivovasta, kehittyvästä ja osaavasta ihmisestä - asiakkaasta ja ammattihenkilöstä.

6.10.2015

Ikäihmisten kotihoitoa kehitetään ja kaiken ikäisten omaishoitoa vahvistetaan

Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista tavoittelee iäkkäille ihmisille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisempia, paremmin koordinoituja ja kustannuksia alentavia palveluita. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan ensisijaisia ovat kotiin järjestettävät ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia tuetaan, jotta hoitotehtävän houkuttelevuus paranee ja omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittaminen helpottuu. Iäkkäiden ihmisten ja heidän perheidensä elämänlaatu säilyy ja kalliin laitoshoidon tarve vähenee.

Toimenpide 1: Kotihoito uudistuu


Iäkkäiden palvelujen järjestelmä uudistetaan luomalla integroitu palvelukokonaisuus, joka mallinnetaan ja pilotoidaan. Uudistus toimeenpannaan käytännön työtä ohjaavalla alueellisella ja valtakunnallisella koordinaatiorakenteella. Tuloksena on asiakaslähtöinen, kustannusvaikuttava ja yhteen sovitettu palvelujen kokonaisuus, jossa kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia.

  1. Luodaan uudistusta toimeenpaneva, käytännön työtä ohjaava alueellinen ja valtakunnallinen ohjaus  ja toimeenpanorakenne.
  2. Valtioneuvosto vahvistaa reformin linjaukset.
  3. Palvelukokonaisuus mallinnetaan.
  4. Toteutetaan kuntakokeilut, joissa pilotoidaan palvelukokonaisuuden määrittämiä uusia yksilöllisiä kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen konsepteja erilaisten iäkkäiden erilaisiin tarpeisiin (esim. maahanmuuttajat).
  5. Toimintamallia arvioidaan prosessin kuluessa ja sen päättyessä.
Toimenpide 2: Omais- ja perhehoito uudistavat palvelujen rakennetta ja -valikoimaa

Kärkihankkeessa luodaan uusi omais- ja perhehoidon toimintamalli. Se painottuu hyvinvoinnin tukeen, valmennukseen ja kuntoutukseen. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia tuetaan toimenpiteillä, jotka lisäävät hoitotyön houkuttelevuutta ja helpottavat omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Tuloksena eri ikäisten omais- ja perhehoidossa olevien asiakkaiden sekä heitä hoitavien elämänlaatu säilyy ja laitos- ja muun ympärivuorokautisen hoidon tarve vähenee.

Toimintamallista käynnistetään kuntakokeilut. Kokeiluissa vaikuttaviksi osoittautuvat toimintatavat juurrutetaan vahvalla ohjauksella alueellisen koordinaatiorakenteen avulla poikkihallinnollisessa yhteistyössä.


Kirjoittaja: Oili Harri