15.12.2015

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus uudistuu

Kelan järjestämä alle 65-­vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu vuoden 2016 alussa vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Positiivista on se, että kytkös vammaisetuuteen poistuu, sillä hakijan ei tarvitse enää saada korotettua vammaistukea päästäkseen vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kelan järjestämässä kuntoutuksessa tehdään pitkäjänteistä, tavoitteellista ja laaja-alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vaikeavammaisten kuntoutuksen uudistukset ovat osa tämän kehittämisen tulosta.

Laki tuo mukanaan sisällöllisiä uudistuksia, jotka mahdollistavat kuntoutuksen joustavan toteutuksen ja yhteistyön kuntoutumisen tukemisessa. Kuntoutuksen viitekehyksenä on WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF-luokitus. Kuntoutus tähtää arjen toiminnoista suoriutumiseen ja osallistumiseen.

Pääosa kuntoutuksen edellytyksistä säilyy ennallaan: henkilö on alle 65-vuotias, eikä hän ole julkisessa laitoshoidossa; henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa; rajoite liittyy sairauteen tai vammaan, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve; kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon; kuntoutuksen tavoitteet eivät ole vain hoidollisia vaan myös suoriutumista ja osallistumista mahdollistavia; kuntoutustarve on perusteltu. Uutta on, että henkilöllä on oltava huomattavia vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista ja osallistumisessa. Kuntoutujan tilanne arvioidaan kokonaisuutena ja sitä arvioidaan ICF-toimintakykyluokituksen mukaan.

Terveydenhuoltolain mukainen kunnan vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta säilyy ennallaan. Sairauden tai vamman tutkimus, hoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkeinen kuntoutus kuuluvat terveydenhuollolle. Kun asiakkaan tilanne on vakiintunut, voidaan kuntoutustarvetta arvioida vähintään vuoden ajalle. Seurantavastuu säilyy terveydenhuollolla myös Kelan järjestämässä kuntoutuksessa.

Jos asiakas ei kykene aktiivisesti osallistumaan kuntoutukseen tai osallistumaan oman elämän tilanteisiin (itsenäisesti, avustettuna tai apuvälineiden avulla), pidetään kuntoutusta hyvään hoitoon liittyvänä ja siten terveydenhuollon vastuulle kuuluvana. Hoidettavuuden helpottaminen itsessään ei ole vaativaa kuntoutustoimintaa.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus toteutetaan voimassa olevien Kelan standardien mukaisesti. Kuntoutus perustuu vaikuttavuustietoon, jota täydentävät yleisesti hyväksytyt ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat. Kuntoutusta järjestetään edelleen yksilö-, ryhmä- tai monimuototerapioina sekä moniammatillisina kuntoutuspalveluina (yksilöjaksot tavoitteisiin soveltuvalla palvelulinjalla, sopeutumisvalmennuskurssit tai kuntoutuskurssit avo- tai laitosmuotoisena). Kuntoutusta toteuttavat aina kuntoutuksen ammattilaiset.

Kuntoutusta voidaan toteuttaa terapiatiloissa tai kotikäyntinä kuntoutujan omassa toimintaympäristössä kuten päiväkodissa, koulussa tai palvelutalossa. Tarkoitus on vahvistaa kuntoutujan suoriutumista omassa arkiympäristössä ja ohjata kuntoutujan kanssa toimivia henkilöitä tavoitteen suuntaiseen ja kuntoutumista tukevaan toimintatapaan. Kuntoutujan fyysistä toimintaympäristöä voidaan muokata kuntoutumista tukevaksi.

Lisätietoja: Vaikeavammaisten kuntoutus uudistuu

25.11.2015

Millä tiedolla tehdään suunnitelmia ja päätöksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä?

THL:n koordinoimassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivässä marraskuussa pohdittiin tiedon merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja päätöksen teossa. Lisäksi kuultiin esimerkkejä onnistuneista terveyden edistämisen toimista ja hankkeista. Luennoitsijat pohtivat aiheissaan mm. minkälaisella tiedolla ja mihin tietoon perustuen päättäjät ja luottamushenkilöt tekevät erilaisia valintoja ja päätöksiä. Mistä tieto hankitaan ja hyödynnetäänkö saatua tietoa päätöksenteossa?  

Päivän avauspuheenvuoron käytti ylijohtaja Veli-Mikko Niemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Puheenvuorossaan Niemi valotti sote-ratkaisun merkitystä kunnille. Mitä terveyden ja hyvinvoinnin tehtäviä jää kuntien vastuulle ja miten vastuu jaetaan itsehallintoalueiden kanssa.

Itä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen professori Vuokko Niirasen puheenvuorossa pohdittiin mitä tietoa luottamushenkilöt käyttävät päätöstensä pohjana. Luottamushenkilöt eivät tyydy useinkaan pelkkään esityslistasta saatuun tietoon, vaan he käyttävät useita kanavia tiedon hankkimiseen. Mediasta saatava tieto on tärkeää, samoin keskustelut kuntalaisten kanssa. Tutkimustiedon käyttöä päätöksen teossa edistävät selvät faktat kuten vaikutukset talouteen ja tiedon ajankohtaisuus.  Myös ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen oli samoilla linjoilla Niirasen kanssa. Tietoa on kaikkialla, tutkijoiden välittämä tieto ei enää riitä päättäjien tietoperustaksi. Tietoa haetaan myös itse laajalta alueelta. Ja mitä poliittisempi päätös on, sen enemmän tietoa haetaan omista kanavista.

Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoelta totesi omassa puheenvuorossaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ tarvitsee vastuuttamista ja selvää koordinaatiota.  Seinäjoen ensimmäinen hyte-strategia laadittiin vuonna 2009, jonka jälkeen tuloksia alkoi syntyä. Seinäjoen terveyden edistämisen vahvistetuilla toimilla on ollut selkeitä vaikutuksia kuntalaisten terveyteen.


Johtaja Mikko Hulkkonen Raisiosta piti päivän visuaalisimman esityksen.  Hän käytti esityksessään itsepiirtämiään strategiakuvia, jotka avasivat yleisölle hienosti Raision kaupungin toimintaa. Strategia- ja kehittämistyön tuloksena Raisiossa on otettu käyttöön kansantajuisia ohjeita, vinkkejä ja uusia ideoita palvelujen järkeistämiseksi, ja tuloksia on syntynyt.     

Päivän ohjelma ja esitykset löytyvät Internetistä:

Aiheeseen liittyviä linkkivinkkejä:


Kirjoittaja:
Aulikki Viippola


26.10.2015

Roboteistako ratkaisu vanhojen ihmisten hoitoon?

Silmiin osui uutinen, jossa rohkaistaan suhtautumaan positiivisesti robottien sopivuuteen myös esim. hoivasairaanhoidossa (http://yle.fi/uutiset/robotteja_pelataan_turhaan__suomi_on_jaanyt_kauas_kehityksen_karjesta/8373646). Muutamaa päivää aikaisemmin saimme lukea Helsingin Sanomista, että Attendo haluaa tuoda robotit hoivakoteihin mm. ohjaamaan liikuntaa (http://www.hs.fi/kotimaa/a1444276111966).

Kysymys kuuluukin, pelkäämmekö robotteja turhaan.

Teknisille aloille robotti varmasti sopii korvaamaan ihmisen työtä, mutta miten mahtaa olla vanhustenhuollossa. Wc-istuin, joka tekee alapesun on jo nykyisin yleinen muualla maailmassa erityisesti vammaisten ihmisten apuvälineenä ja muunkinlaisia sovelluksia on jo nähty. Mutta seuraava uutisessa oleva kommentti mietityttää: "On olemassa jo robotteja, jotka voivat nostaa ihmisen vaikkapa vessanpöntölle". En tiedä, onko kyse pelkäämisestä, mutta kommentti kertoo ainakin siitä, että ihmisen hoitaminen tai avustaminen nähdään lähinnä teknisenä suorituksena.

Mielestäni mikä tahansa arkielämän päivittäinen toimi tai liikkuminen voidaan valjastaa kuntoutusajatteluun ja jokaisessa tilanteessa voidaan ihmisen toimintakykyä harjoittaa. Itse asiassa, toimintakykyä pitäisikin harjoittaa siellä, missä toimintakykyä tarvitaan. Myös vessaan menemisestä ja sieltä pois tulemista. Eikö yhtenä tavoitteena ole, että ihminen itse on mahdollisimman aktiivisesti mukana toiminnassa juuri niillä voimavaroilla, jotka hänellä on? Miten robotti pystyy esim. arvioimaan ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä ja kulloisiakin voimavaroja ja mukautumaan niihin? Geriatrian uranuurtaja, professori Ilmari Ruikkakin jo aikanaan painotti, että älä auta vanhusta siinä, minkä hän pystyy itse tekemään.

Entäpä Lydia-robotti korvaamassa vanhojen  ihmisten liikuntatuokioita. Miten robotti kykenee korjaamaan virheelliset liikesuoritukset ja ohjaamaan yksilöllisesti. Miten huonosti kuulevaa tai heikosti ymmärtävää ihmistä ohjataan oikeisiin liikesuorituksiin? Miten robotti huomaa, kun joku harjoitus ei ota onnistuakseen tai mitä tapahtuu, kun joku alkaa voida huonosti? Miten varmistetaan, että Lydian ohjaama liikunta on oikeasti vaikuttavaa vai ohjaako robotti mitä ohjaa (miten se on ohjelmoitu ohjaamaan) ja ryhmäläiset tekevät mitä tekevät?

Riittävät ja toimivat liikkumisen ja päivittäisten toimien apuvälineet, ympäristön hallintalaitteet, älykäs toimintaympäristö ja esim. vuorovaikutuksen mahdollistava tietotekniikka tarvitaan tukemaan ikääntyvän, sairaan tai vammautuneen ihmisen rajoittunutta toimintakykyä ja laajentamaan elinpiiriä. Osaavien ammattihenkilöiden tarvetta ne eivät vähennä. Työn tekemisen käytännöt muuttuvat, ja teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia perinteisten työtehtävien rinnalle. Mutta hoito- ja kuntoutustyön ydin ei muutu: kyse on tuntevasta, ajattelevasta, toivovasta, kehittyvästä ja osaavasta ihmisestä - asiakkaasta ja ammattihenkilöstä.

6.10.2015

Ikäihmisten kotihoitoa kehitetään ja kaiken ikäisten omaishoitoa vahvistetaan

Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista tavoittelee iäkkäille ihmisille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisempia, paremmin koordinoituja ja kustannuksia alentavia palveluita. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan ensisijaisia ovat kotiin järjestettävät ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia tuetaan, jotta hoitotehtävän houkuttelevuus paranee ja omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittaminen helpottuu. Iäkkäiden ihmisten ja heidän perheidensä elämänlaatu säilyy ja kalliin laitoshoidon tarve vähenee.

Toimenpide 1: Kotihoito uudistuu


Iäkkäiden palvelujen järjestelmä uudistetaan luomalla integroitu palvelukokonaisuus, joka mallinnetaan ja pilotoidaan. Uudistus toimeenpannaan käytännön työtä ohjaavalla alueellisella ja valtakunnallisella koordinaatiorakenteella. Tuloksena on asiakaslähtöinen, kustannusvaikuttava ja yhteen sovitettu palvelujen kokonaisuus, jossa kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia.

  1. Luodaan uudistusta toimeenpaneva, käytännön työtä ohjaava alueellinen ja valtakunnallinen ohjaus  ja toimeenpanorakenne.
  2. Valtioneuvosto vahvistaa reformin linjaukset.
  3. Palvelukokonaisuus mallinnetaan.
  4. Toteutetaan kuntakokeilut, joissa pilotoidaan palvelukokonaisuuden määrittämiä uusia yksilöllisiä kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen konsepteja erilaisten iäkkäiden erilaisiin tarpeisiin (esim. maahanmuuttajat).
  5. Toimintamallia arvioidaan prosessin kuluessa ja sen päättyessä.
Toimenpide 2: Omais- ja perhehoito uudistavat palvelujen rakennetta ja -valikoimaa

Kärkihankkeessa luodaan uusi omais- ja perhehoidon toimintamalli. Se painottuu hyvinvoinnin tukeen, valmennukseen ja kuntoutukseen. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia tuetaan toimenpiteillä, jotka lisäävät hoitotyön houkuttelevuutta ja helpottavat omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Tuloksena eri ikäisten omais- ja perhehoidossa olevien asiakkaiden sekä heitä hoitavien elämänlaatu säilyy ja laitos- ja muun ympärivuorokautisen hoidon tarve vähenee.

Toimintamallista käynnistetään kuntakokeilut. Kokeiluissa vaikuttaviksi osoittautuvat toimintatavat juurrutetaan vahvalla ohjauksella alueellisen koordinaatiorakenteen avulla poikkihallinnollisessa yhteistyössä.


Kirjoittaja: Oili Harri

25.9.2015

Tasapainoa kannattaa treenata!

LL Eeva Tuunainen väitteli elokuun lopussa lääketieteen tohtoriksi Tanmpereen yliopistossa aiheenaan ikähuimaus: Presbyequilibrium and falls among institutionally residing and community-dwelling older adults. Characterization and Prevention. A clinical study (Ikähuimaus ja kaatuminen kotona ja laitoksessa asuvilla iäkkäillä henkilöillä).
Tutkimukseen osallistui lähes 170 ikäihmistä. Ikähuimaus on yleistä sekä laitoksissa että kotona asuvilla ikäihmisillä. Laitoksissa asuvista lähes 70 %:lla on ikähuimausta ja kotona asuvista 44 %:lla. Ikähuimaus oli yhteydessä kaatumistaipumukseen, joka tuli esille myös tasapainolevyllä tehdyissä mittauksissa. Ne ikäihmiset, joilla oli kaatumishistoria, pystyttiin mittauksissa erottamaan muusta joukosta.
Laitoksissa asuvien ikäihmisten tasapainotulokset paranivat 3 kuukauden tasapaino- ja lihasharjoittelun jälkeen. Ohjattu lihas- ja tasapainoharjoittelu vähensi kaatumisia laitoksissa enemmän kuin omatoiminen harjoittelu. Kliinisissä sisäkorvatutkimuksissa suurimmalla osalla laitoksessa asuvista ikäihmisistä oli sisäkorvasairaudesta kertovia testilöydöksiä. 
Tuunaisen mukaan väestön vanhenemisen seurauksena ikähuimauksen diagnosoinnin ja hoidon tarve lisääntyvät. Iäkkään ihmisen huimauksen monimuotoisuuden vuoksi moniammatillinen lähestyminen oireisiin ohjaa oikeaan diagnoosiin, tunnistaa suuremmassa kaatumisvaarassa olevat ikäihmiset ja varmistaa kohdettuihin jatkotutkimuksiin jahoitoon ohjautumisen.
Väitöskirja on ilmestynyt sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2083, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9879-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1577, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9880-0, ISSN 1456-954X. 

11.8.2015

Aktiivista kuntoutussyksyä!

KEY:n väki on lomien jälkeen taas takaisin työn touhussa. Yhdistyksen tulevat 20-vuotisjuhlat pitävät kiireisinä, samoin joka syksyinen avustusvalmistelu.

Muistathan käydä lukemassa Facebook-sivuamme. Sieltä löytyvät ikäkuntoutukseen liittyvät ajankohtaisimmat asiat ja tapahtumat.

Lämmintä loppukesää ja syksyn odotusta!


10.6.2015

Kesän 2015 aikatauluja

Yhdistyksen toimihenkilöt ovat vuosilomilla kesän aikana vuoron perään. Kokonaan toimisto on kiinni henäkuussa. Elokuussa ollaan taas täydessä vauhdissa.

Toivotamme kaikille aurinkoista ja lämmintä kesää!





3.2.2015

KEY 20 vuotta vuonna 2015

Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen toiminta käynnistyi vuonna 1995, jolloin Raha-automaattiyhdistys antoi kutsumalleen selvitysmiehelle tehtäväksi selvittää, miten veteraanien kuntoutukseen myöntämät avustukset voitaisiin kanavoida uuden, perustettavan laajapohjaisen yhteisön kautta ja samalla kehittää kuntoutusta vastaamaan entistä paremmin ikääntyvien veteraanien muuttuviin tarpeisiin. 

Asiasta käydyt keskustelut johtivat siihen, että kolme yksityishenkilöä perustivat Kuntoutuksen edistämis-yhdistys ry:n, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 24.10.1995.

Perustamiskirjan allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen Vanhustyön keskusliitosta, kuntoutusjohtaja Veikko Korpela Keuhkovammaliitosta (nykyisin toimitusjohtaja Hengitysliitossa) ja toimitusjohtaja Raimo Lindberg Invalidiliitosta, jotka liittyivät yhdistyksen jäseniksi ja hyväksyivät säännöt Helsingissä 20.6.1995. Perustajajäsenet muodostivat myös yhdistyksen hallituksen, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Raimo Lindberg.

Vuonna 2015 KEY:n jäsenyhteisöjä ovat ovat Eläkeliitto, Hengitysliitto, Huoltoliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Miina Sillanpään Säätiö, Muistiliitto, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto, Rintamaveteraaniliitto, Suomalaiset Kuntoutumiskeskukset ja Kylpylät, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Parkinson-liitto, Suomen Reumaliitto, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto. Hallituksen puheenjohtajana toimii järjestöpäällikkö Anssi Kemppi Invalidiliitosta.

Kuluneiden 20 toimintavuoden aikana ikäihmisten monialaista kuntoutusta on kehitetty RAY:n avustamissa valtakunnallisissa projekteissa. Omimmaksi toiminta-alueeksi vuosien varrella on muotoutunut järjestölähtöinen ehkäisevä ja ennakoiva ikäkuntoutus. Yhdistyksen kaikissa projekteissa ja hankkeissa kysytään: "Miten varhain on riittävän varhain?" Ehkäisevä kuntoutustoiminta ei kuulu esimerkiksi Kelan tai Valtiokonttorin toiminnan keskiöön. Kunnilla ei ole riittäviä voimavaroja iäkkäiden kuntalaisten varhaisvaiheen kuntoutukseen, ja usein kuntoutusprosessit käynnistyvät vasta, kun iäkkään ihmisen toimintakyky on syystä tai toisesta jo romahtanut. 

Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on runsaasti kokemusta ja osaamista, jota kannattaa hyödyntää iäkkään väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ikäkuntoutuksen kehittämiseen. Tarkemmin toimintaamme voi tutustua web-sivustollamme osoitteessa www.keynet.fi. 

Yhdistyksen 20 vuotista taivalta vietetään 29.10.2015 juhlaseminaarin merkeissä Aluekeskus Oltermannissa. 

14.1.2015

Toimeliasta kevättä!



Joulu ja vuodenvaihde menivät joutuisaan kuten aina aikaisemminkin. KEY:n väki latasi akkujaan kevättä varten, sillä Raha-automaattiyhdistyksen avustusehdotus vuodelle 2015 saatiin juuri ennen joulua ja nyt alkaa toiminnan suhteuttaminen käytössä oleviin voimavaroihin.

Uutta ikäkuntoutuksen kehittämisprojektia emme saa tänäkään vuonna, joten kaikki osaaminen, luovuus ja innovatiivisuus on jälleen hyödynnettävä seuraavan avustushakemuksen valmistelussa.


Väestö ikääntyy, avopalveluihin panostetaan ja laitoshoitoa puretaan. Se tarkoittaa sitä, että kodeissa asuu toimintakyvyltään entistäkin rajoittuneempia ja moniongelmaisempia vanhoja ihmisiä. Yhdistyksen perustehtävä kehittää ikäkuntoutusta vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi on edelleen ajankohtainen. Haasteeseen vastaaminen ei ole helppoa, joten kaikenlaisia kehittämisideoita vastaanotetaan!


Kuva on lainattu visitmikkeli.fi-sivulta. Hyvään lopputulokseen voidaan päästä erilaisilla tyyleillä.



Kirkonkylän valaistu hiihtolatu 6km

Toivotamme jäsenyhteisöillemme ja yhteistyökumppaneillemme aktiivista kevättä! Ollaan yhteydessä.