7.11.2014

Toimintakykytietoa kootusti THL:n uudistuneessa verkkopalvelussa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koonnut sote-toimijoille kattavan paketin toimintakykytietoa ja apuvälinealan tietoa. Sivustossa avataan toimintakyvyn käsitettä sekä opasteaan sen ymmärtämiseen ja arviointiin. Sivuilta löytyy monipuolista asiaa ICF-luokituksesta ja arvioinnissa käytettävistä mittausmenetelmistä. Sivuilla olevan linkki Tiewtoa ja pohjausta oman hyvinvoinnin edistämiseen ei johda mihinkään, joten siihen liittyvää sisältöä saamme vielä jäädä odottamaan.
Apuvälineet-sivuille on koottu laajasti tietoa, mm. ohjeita apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi, oppimateriaaleja ja pääsy THL:n ylläpitämään Apudataan, joka on apuvälinealan organisaatiotietokanta.
Sivusto sijaitsee osoitteessa: http://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky
Pikaisella tutustumisella ensivaikutelma on positiivinen. Sivuston graafinen ilme miellyttää ikäsilmää, ja sivujen logiikka on selkeä. Jos ei juutu varsin perinteisiin toimintakykykäsitettä kuvaaviin sanoihin ja paikoin kehämääritelmän poikasiin, uskon sisällön palvelevan hyvin niin ammattihenkilöitä kuin alaa opiskeleviakin.  

12.9.2014

Terveen iän avaimet -infosivusto julkaistu

Kun ikääntyvän väestön määrä Suomessa lisääntyy ja palvelutarpeet haastavat kuntien palvelujärjestelmät, kasvavat kansalaisjärjestöjen ja ikäihmisten itsensä vastuu terveyden ja toimintakyvyn säilyttämisessä ja edistämisessä.

Raha-automaattiyhdistyksen avustamassa Terveen iän avaimet 2011–2013 -projektissa vahvistettiin sosiaali- ja terveysalan järjestöissä työskentelevien ammattihenkilöiden ja vertaisohjaajien osaamista terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. Projektissa tuotettiin usean järjestön yhteistyönä kaksi eri pituista koulutuskokonaisuutta, joiden sisällöt ja materiaalit on koottu internetiin osoitteeseen: www.terveenianavaimet.info.
Sivusto on suunnattu kaikille ikäihmisten terveyden edistämisestä kiinnostuneille asiantuntijoille, vertaistoimijoille ja ikäihmisille. Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen koordinoima projekti toteutettiin yhdessä usean eri asiantuntijajärjestön kanssa. Monialaista yhteistyötä tehtiin Eläkeliiton, Ikäinstituutin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Sininauhaliiton, Helsingin Sydänpiirin, Hengitysliiton, Helsingin Alzheimer-yhdistyksen, Suomen Mielenterveysseuran ja Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa.
Kysy lisää:
Kehittämispäällikkö Oili Harri, 040 5498842 ja oili.harri(at)keynet.fi
Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry http://www.keynet.fi/index.php/yhteystiedot

Olemme mukana myös Innokylässä: https://www.innokyla.fi/web/hanke1035076



18.8.2014

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA IKÄKUNTOUTUKSEENKIN?

Kesäukkosen jylistessä ja koirien juoksennellessa edestakaisin ulkona ja sisällä on hyvä hetki kirjoittaa blogiin. Pentukoiraa salamointi ja ukkonen vähän jännittää, joten näppäimistön vieressä on pidettävä namipaloja ja aina aika ajoin yrittää vastaehdollistamista: kun kuuluu jylinää, saa nameja. :) 

Olen etätyön vankka kannattaja. Kun toimistolla työpäivät täyttyvät kaikenlaisten enemmän tai vähemmän kiireellisten tai välttämättömien asioiden hoitamisesta, voi etätyöpäivän aikana antaa ajatusten lentää ikäkuntoutuksen maailmaan. Ajattelun vapautta tarvitaan aatteellisen ja voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen toiminnassa. Vaikka emme voikkaan parantaa koko maailmaa, on kaikessa tekemisessämme yhdistyksen perustehtävän oltava aina mielessä.

Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen strategia vuosille 2013-2017 hyväksyttiin vuosi sitten yhdistyksen kokouksessa. Strategiassa linjataan toimintaa tuleville vuosille, otetaan kantaa ikäkuntoutuksen kannalta keskeisiin haasteisiin ja määritellään toiminnan painotusalueet strategiakauden aikana.

Yhdistyksellä on aktiivinen rooli tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ja varhaisen vaiheen kuntoutusmenetelmien ja toimintatapojen kehittämisessä. Ikäkuntoutuksessa korostetaan asiantuntijuutta, moniammatillisuutta ja aitoa asiakaslähtöisyyttä. Strategiakaudella toiminnassa nostetaan esiin erityisesti ikääntyvien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden sekä ikäihmisten psykososiaalista toimintakykyä tukevan ehkäisevän kuntoutuksen kehittämistarpeita. 

Yhteiskunnan tulee mahdollistaa kaikille eri ikääntyviin kohderyhmiin kuuluville hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukevat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset ratkaisut. Teknologia tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia toimintakyvyn, osallistumisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnat järjestävät yhä useammin internetiin perustuvia verkkopalveluita. Mahdollisuuksia on tarjottava myös monipuoliseen ja terveelliseen ravintoon, liikuntaan ja sosiaalisiin suhteisiin sekä turvalliseen ja esteettömään elinympäristöön. Lainsäädännön muutoksilla pyritään varmistamaan, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä ja tarpeittensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Kuntien on varauduttava palvelujen tarpeen kasvuun ja suunniteltava toimintaansa vastaamaan aikaisempaa paremmin väestön ikääntymiseen ja tukemaan ikäihmisten toimintakykyä.

Ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn edistämisen tarpeet ohjaavat kuntoutuksen sisältöjä, menetelmiä ja toteutusta. Haasteena on kehittää uudenlaisia ja asiakaslähtöisiä sisältöjä, menetelmiä ja toimintatapoja. Tieto- ja viestintätekniikan avulla toteutettavan kuntoutuksen työkaluja voivat olla internet, intranetit, tietokonepohjainen teknologia sekä erilaiset kuntoutuksen verkko- ja mobiilisovellukset. Verkossa tapahtuva kuntoutus on sosiaalinen prosessi siinä, missä perinteinenkin kuntoutus; myös verkkokuntoutukseen kuuluu ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Lisäksi verkossa on mahdollista seurata ja ohjata kuntoutustoimintaa asiakkaalle sopivaan aikaan, sopivalla tahdilla ja sopivassa paikassa. Oheismateriaalit, tehtävät ja palaute voidaan helposti ja pienin kustannuksin jakaa verkon kautta.

Koko kuntoutussektori kaipaa uudenlaista verkostoitunutta ja nykyaikaista teknologiaa hyödyntävää toimintakulttuuria, jonka kehittämisessä järjestöt voisivat olla aktiivisesti mukana. Kuntoutus ei muutu, jos kuntoutuksen toimijat eivät muutu. Tämä kääntää katseen ammatilliseen perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen ja niiden kiireellisiin uudistamistarpeisiin.

Näillä ajatuksilla toivotan lukijoillemme aktiivista ja innovatiivista elokuun jatkoa!



10.2.2014

VANHENEMINEN MUUTTAA IHMISEN RAKENNETTA JA TOIMINTAA

Tuoreessa Suomen Gerontologis-Geriatrisen Fysioterapiayhdistyksen jäsentiedotteessa 1/2014 on erinomainen yhteenveto ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista ihmisen toimintakyvyssä. Yhteenvedon on laatinut FM, TtM, fysioterapeutti (AMK) Pipsa Tuominen Rauhaniemen sairaalasta Tampereelta.

Vanhenemisen biologiset muutokset

Vanheneminen muuttaa kaikkia ihmisen elinjärjestelmiä. Normaalit biologiset ja fysiologiset muutokset eivät suoraan liity sairauksiin, mutta sairauksien aiheuttamat patologiset muutokset heikentävät elimistöä ja vaikuttavat toimintakykyyn.

Ikääntymisen myötä kehon rakenne ja koostumus muuttuvat. Rasvan määrä ja osuus kehon massasta lisääntyy; rasvaa kertyy erityisesti keskivartaloon sisäelinten ympärille. Myös kehon rasvaton massa pienenee, kun lihasmassa vähenee. Lisäksi lihasvoima ja voimantuoton nopeus heikkenevät. Luuston massan pieneneminen kiihtyy naisilla vaihdevuosien aikana, mutta luumassa pienenee myös miehillä. Samanaikaisesti luun murtumalujuus heikkenee, ja luiden murtumisen riski lisääntyy. (1,2)

Kehon asennon ja tasapainon hallintaan vaikuttavat refleksien, lihas- ja aistitoimintojen sekä kosketus- ja asentotunnon muutokset. Asennonhallinnan ja tasapainon heikkeneminen lisää kaatumisriskiä. Myös keskushermoston kyky käsitellä kehosta ja ympäristöstä saatavaa informaatiota huononee. (1,2)

Hengitys- ja verenkiertoelimistön muutokset heikentävät aerobista tehoa (maksimaalista hapenottokykyä, VO2max), mikä voi vaikeuttaa selviytymistä päivittäisistä toimista. Ikääntyessä sydämen leposyke pysyy muuttumattomana, mutta maksimisyke ja sydämen iskutilavuus pienenevät. Sen seurauksena sydämen minuuttitilavuus laskee. Sydänlihassolujen määrä vähenee ja samalla sidekudoksen määrä lisääntyy, jolloin sydämen supistusvoima heikkenee. Verenpaine nousee levossa ja rasituksessa suurten valtimoiden jäykistymisen seurauksena. Alaraajalaskimoiden toiminnan heikentyessä sydämen täyttyminen saattaa pienentyä. Kudoksiin kertyy verta, jolloin verihyytymien riski kasvaa. (1,2)

Hengittämisen edellyttämä työ lisääntyy, kun rintaranka painuu kumaraan ja rintakehän joustavuus pienenee. Muiden lihasten tavoin myös hengityslihaksisto heikkenee. Lihakset väsyvät helpommin kovassa ponnistuksessa. Hengityksen aiheuttamaa työtä lisäävät ilmateiden aiheuttaman hengitysvastuksen kasvu ja vitaalikapasiteetin pieneneminen, kun värekarvojen toiminta heikkenee ja limarauhasten määrä kasvaa. Keuhkojen toimintakykyä heikentävät myös keuhkokudoksen jäykkyyden lisääntyminen, keuhkorakkuloiden määrän pieneneminen ja keuhkojen valtimoverenkierron väheneminen. (1,2)

Vanhenemismuutokset ovat normaaleja, mutta palautumattomia muutoksia, jotka
heikentävät soluhengitystä. Solujen normaalin toiminnan heikentyminen vaikuttaa elinten ja elinjärjestelmien toimintaan. Vanhenemismuutokset rajoittavat toimintakykyä ja vaikuttavat selviytymiseen päivittäisistä askareista. (2)

Biologisten vanhenemismuutosten yhteys terveyteen ja toimintakykyyn

Ihmisen aerobisen kunnon eli kestävyyskunnon heikentyminen on seurausta perusaineenvaihdunnan heikkenemisestä. Siihen vaikuttavat edellä mainitut biologiset ja fysiologiset muutokset hengitys- ja verenkiertoelimistössä. Kuntoon vaikuttaa myös ikäihmisen liikuntakäyttäytyminen.

Aerobisen kunnon heikentyminen vaikeuttaa suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Esimerkiksi portaiden nouseminen tai kaupassa käyminen voivat olla ylivoimaisia rasitteita. Myös sairauksien (sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, toimintakyvyn yleinen heikkeneminen, mielenterveysongelmat) riski lisääntyy, kun kestävyyskunto heikkenee. (3,4)

Tuki- ja liikuntaelimistön kunto huononee, kun lihasten nopeus-, maksimi- ja
kestävyysvoimaominaisuudet heikkenevät ja notkeus vähenee. Muutokset vaikuttavat alaraajojen ojennusvoimaan. Liikkumiskyvyn rajoittuminen lisää kaatumisen ja luunmurtumien riskiä. Olkanivelten liikerajoitukset vaikeuttavat esimerkiksi käsivarsien nostamista ylös tai viemistä selän taakse. Nilkkanivelten liikelaajuuksien pieneneminen ja selkärangan jäykkyys lyhentävät ja leventävät kävelyaskelta. Selviytyminen päivittäisistä arkiaskareista hankaloituu, ja tasapainon hallinnan vaikeutuminen lisää kaatumisriskiä. Elimistön biologiset ja fysiologiset muutokset yhdessä ikäihmisen liikkumattomuuden kanssa heikentävät liikkumisvarmuutta ja lisäävät kaatumisen riskiä. (5)

Tasapainonhallinnan ja kävelyvarmuuden heikkeneminen ovat tärkeimpiä
kaatumisvammojen riskitekijöitä. Alaraajojen lihasvoiman ja liikkuvuuden väheneminen, reaktioajan hidastuminen ja muutokset proprioseptiikassa huonontavat tasapaino- ja liikkumiskykyä. Puuttumalla ajoissa tasapaino- ja kävelyvaikeuksiin edistetään ikäihmisten liikkumis- ja toimintakykyä ja elämänlaatua. (4,5)


Lähteet

1. Exercise Presciption for Healthy Populations - Older Adults. 2014. Kirjassa ACSM´s Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 9th edition. Lippincott Williams & Wilkins.

2. Vuori I. 2011. Ikääntyvät ja vanhukset. Kirjassa Fogelholm M., Vuori I., Vasankari T. (toim.) 2011. Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim.

3. Liikunnan Käypä hoito -suositus. Saatavana www-muodossa (päivitetty 27.6.2012):
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50075

4. Start Active, Stay Active. 2011. A report on physical activity for health from the four home countries’ Chief Medical Officers. Department of Health, Physical Activity, Health Improvement and Protection.


5. Suni J., Husu P., Punakallio A. 2012. Toimintakyky ja terveysliikuntasuositukset. Kirjassa Suni J., Taulaniemi A. (toim.)2012. Terveyskunnon testaus – menetelmä terveysliikunnan edistämiseen. Sanoma Pro.

22.1.2014

Kuntouttava vuodelepo. Uusi innovaatio?

Viranomaisten mielestä kuntoutus voi ilmeisesti olla ihan mitä tahansa toimintaa, myös "toimettomuutta" ja jopa nukkumista. Olemmekohan me kokonaan uuden innovaation äärellä? Ainakaan itse en ole tästä ollut tietoinen vaikka olen toiminut asiantuntijana kuntoutuksen parissa jo yli 35 vuoden ajan.

MTV Uutisten tutkiva ryhmä on saanut tehtäväkseen selvittää, miten kunnissa suhtaudutaan hallituksen vaatimukseen korjata vanhustenhoidon puutteita. Asiaa ryhdyttiin selvittämään haastattelemalla vanhustenhuollon asiantuntijoita.

Haastatteluissa selvisi, että aluehallintovirastossa käytetään termiä "kuntouttava vuodelepo" silloin, kun hoitopaikassa on liian vähän henkilökuntaa. Termillä viitataan siis henkilöikuntaan, ei asiakkaisiin. Käytännössä kaikkia hoitopaikkoja kutsutaan kuntouttaviksi yksiköiksi. Aluehallintoviraston tarkastaja kertoi, että vanhustenhoito on usein kuntouttavaa vuodelepoa. Asiakas saa tavata fysioterapeutin kerran parissa kuukaudessa ja vanhukset lääkitään unilääkkeillä rauhallisiksi jo iltaruuan jälkeen.

Mielenkiintoista. Päivittäinen iltakuntoutus alkaa siis viimeistään klo 18:30, kun viimeinenkin asukas on laitettu vuoteeseen. Tämä kuntouttava vuodelepo jatkuu aina seuraavaan aamuun asti. Ja sanomattakin on selvää, että tällaiseen interventioon ei tarvita ammattilaisten apua, vaan kuntoutuminen tapahtuu ihan itsekseen ja vieläpä sängyssä maaten.

Tutkiva ryhmä haastatteli myös SuPerin puheenjohtajaa. Hänen mukaansa kuntoutus jää päiväohjelmasta pois liian vähäisten hoitajaresurssien takia. Hoitotehtävät on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja usein erilaisia apuvälineitä väärällä tavalla hyväksi käyttäen. Vanhus laitetaan pyörätuoliin ja hoitaja tekee asiakkaan puolesta aikaa säästääkseen.

Valviran sosiaalineuvoksen mukaan kaiken vanhustenhoidon pitäisi olla kuntouttavaa hoitoa. Kuntouttavaa toimintaa on se, kun vanhuksia kannustetaan omatoimisuuteen, eli että vanhus kävelee rollaattorin kanssa syömään ja wc:hen, ja hoitaja on mukana henkisenä tukena. Vanhusta kannustetaan syömään itse, vaikka se vie paljon aikaa. Kuntoutusta ei ole vain se, mitä fysioterapeutti tekee. Fysioterapeutin tulisi opastaa hoitajia siinä, miten he voisivat kuntouttaa ja kannustaa vanhusta omatoimisuuteen. Tämä toisi vanhukselle omaa määräysvaltaa ja itsenäisyyttä. 

Valvira:ssa ollaan jossakin määrin oikeilla jäljillä, mitä tulee varhaisvaiheen ikäkuntoutuksen sisältöihin. Mutta paljon enemmänkin voidaan kuntoutuksen avulla saavuttaa. Ja sen voin vakuuttaa, ettei se tapahdu ilman ammatillista osaamista, suunnitelmallisuutta ja varsinkaan yksin sängyssä maaten yöaikaan.